View in browser
Squashliiton Uutiskirje 6 / 2019

Hei,

Taas on se aika vuodesta, että asioita vedetään yhteen ja kulunutta vuotta arvioidaan suurennuslasin kera jotta voidaan hyvillä mielin levätä hetki ja kerätä voimia alkuvuoteen. Suomen Squashliiton ja ylipäänsä squashin numeraalista menestystä käytiin jo aiemmin läpi Squash Suomi Finlandin Facebook-sivuilla ja tämä uutiskirje pureutuukin nyt squashin talouspuoleen ja miten se vertautuu muihin lajeihin eri osa-alueilla.

PÄÄKIRJOITUS 6 / 2019

THINK BIG

Edessäsi on Squashliiton vuoden viimeinen Newsletter, jonka pääpaino on tällä kertaa talousasioissa. Vuoden 2019 ensimmäisessä pääkirjoituksessa kirjoitin hyvin avoimesti Squashliiton taloudesta, joten en lähde sitä tässä toistamaan. Sitä vastoin ajattelin kirjoittaa siitä, miltä talouden – ja samalla Squashliiton toiminnan – pitäisi näyttää muutaman vuoden päästä. Voi olla, että kirjoitus tulee osan mielestä sisältämään katteetonta optimismia, mutta olkoon se, siis optimismi, katteeton tai ei, vuoden 2020 uudenvuodenlupaus. Think big, niin kuin joku viisas joskus sanoi.

Squashliiton vuosibudjetin ollessa normaalina vuonna (ilman omia arvokisoja tai vastaavia) jossain 250-300 tuhannen euron välissä, asettaa se toiminnallemme tietyt raamit. Emme pelaa ihan nappikauppaa, mutta emme ole myöskään millään mittakaavalla pyörittämässä kovinkaan isoa toimintaa. Julkista rahaa olemme toistaiseksi noin 60% toiminnastamme, lopun olemme keränneet toiminnastamme saatavilla tuloilla ja yksityiseltä puolelta tulevalla rahoituksella. Yksityisen puolen rahoitus on ollut se ongelmakohta, jota on ollut historiallisesti äärimmäisen vaikea saada nostettua. Silti se on ainoa keino saada nostettua toiminnan tasoa menemättä taloudessa nykyistä epäterveellisemmälle pohjalle.

Lohdullista on se, että jo 50-100 tuhannen euron lisärahalla saisimme nostettua Squashliiton toiminnan uudelle tasolle. Alustava suunnitelmakin on valmiina, mihin rahat käytettäisiin. Ensiksi palkkaisin joko osa-aikaisen tai kokopäiväisen viestintäpäällikön, joka hallitsisi sekä sosiaalisen median koukerot että juttujen kirjoittamisen – sekä huippupelaajiemme edesottamuksista että esim. squashin terveysvaikutuksista tai muusta kilpaurheilun ulkopuolisesta asiasta. Sen jälkeen palkkaisin myynti- ja markkinointihenkisen yksilön, jonka tehtävänä olisi kasvattaa yksityisen puolen rahoitusta entisestään. Näiden kahden rekrytoinnin ohella rahaa laitettaisi uudistetun strategian mukaisesti sekä seuratoiminnan kehittämiseen että huippusquashiin ja siihen tähtäävään valmennukseen, esim. potentiaalisimpien junioreiden auttamiseen. Käytännössä tämä tarkoittaisi todennäköisesti nuorisopäällikön tehtävän muuttamista kokopäiväiseksi.

Siinä siis optimistinen tulevaisuudenkuvaus ja alustava suunnitelma seuraavalle kolmelle vuodelle. Vaikka kaikki näistä asioista ei toteutuisikaan heti, niin en suostu panikoimaan. Silti olen pettynyt, jos Squashliiton toiminta ja vuosibudjetti näyttävät kolmen vuoden päästä samalta kuin tällä hetkellä. Kuten jo usein sanottu, meidän on muututtava nopeammin kuin toimintaympäristömme, muuten ajaudumme lajina yhä syvemmälle marginaaliin. Monilta kuulee, että ”joo nämä asiathan menevät vähän sykleissä, välillä jollain lajilla menee huonosti ja toisella hyvin ja sitten vähän ajan päästä toisinpäin”. En itse usko tähän pätkääkään. Jos jäädään innokkaasti odottamaan seuraavaa noususuhdannetta, niin muutaman vuoden päästä viimeinen sammuttaa valot. Töitä, disruptiivisia muutoksia sekä vaikeita päätöksiä ja valintoja on tehtävä ja riskejä on otettava, silläkin uhalla, että aina ei osu ihan häränsilmään. Hyvää alkavaa vuotta kaikille ja rohkeutta!

Mika Monto

Toiminnanjohtaja

Käänteiskulma


Squashpelaajan menestys on satumaa

Onko ylläolevassa otsikossa lyöntivirhe? Pitäisikö siinä lukea satumaan sijasta sattumaa? Riippuu, miten asiaa haluaa lähestyä. Harvoin menestys kuitenkaan tulee sattuman kautta, pikemminkin suunnitelmallisen toiminnan kautta.

Squashpelaajan mahdollisuus keskittyä täysipainoiseen ammattimaiseen urheiluun on monien tekijöiden summa. Pelaajasta tulee yrittäjä, jonka tulee ajatella ja toimia, kuten menestyvä yrittäjä tekee – laatia (liiketoiminta-)suunnitelma, asettaa tavoitteet, laatia strategia ja budjetti sekä toteuttaa ja seurata toimintaansa.

Squashammattilainen on samalla squashyrittäjä mahdollisuuksineen ja riskeineen. Voi mennä hienosti, mutta voi myös mennä huonosti. Sitä yrittäminen on.

Tee tosissaan tai unohda koko juttu

Tein vuonna 1993 Squashvalmentajatutkinto II:n lopputyön samasta aiheesta. Lopputyön nimi oli ”Tahtotilasta toteutukseen: squashkilpapelaajan polku menestykseen.” Työn tarkasti Squashliiton silloinen valmennus- ja koulutuspäällikkö Jyrki Hämäläinen, jonka me vanhemmat lajin harrastajat muistamme, te nuoremmat ette todennäköisesti ole hänestä kuulleetkaan.

Itse lopputyö on minulta kadonnut ja tokkopa sitä liitonkaan arkistoista löytyy. Mutta lopputyön asiat muistan eivätkä ne kuluneiden 25 vuoden aikana ole muuttuneet mihinkään.

Kun kilpapelaajana haluat tähdätä lajin huipulle, se tarkoittaa täysammattilaisuutta, se tarkoittaa täysyrittäjyyttä, johon pätevät kaikki yritystoiminnan periaatteet, myös se, ettei kannata yrittää ns. ”vasemmalla kädellä”. Ole tosissaan tai hyväksy, ettei sinusta tule menestyvää squashammattilaista.

Eikä kaikista koskaan tulekaan, itse asiassa vain harvoista. Ja se on ihan ok, ei tarvitsekaan tulla – pääasia on, että tekee asioita, jotka ovat itselleen tärkeitä ja sopivat sen hetkiseen elämäntilanteeseen ja oman elämän tulevaisuuden suunnitteluun.

Squashammattilaisen talous

Tämänkertaisen Newsletterin johtava teema on talous, joten tarkastellaan squashammattilaisenkin elämää erityisesti talouden kautta.

Mikä on squashammattilaisen vuosibudjetti, joka siis on laadittu pelaajan tavoitteiden ja toimintastrategian pohjalta?

Tehdään kuvitteellinen laskuesimerkki:

  • Ammattilaiskisat kalenterivuoden aikana 10 kpl á 1000 € = 10.000 €
  • Valmentajakulut 12 x 300 € = 3600 €
  • Harjoittelukulut 12 x 100 € = 1200 €
  • Jokapäiväinen eläminen (vuokra, ruoka, vaatteet…) 12 x 1000 € = 12.000 €

Nämä luvut ovat parhaita arvauksia ja eroavat varmasti suuntaan tai toiseen pelaajasta riippuen. Mutta olkoon työlukuna 2.000 € / kk.

Mistä rahat?

Ratkaisu on useiden kohdalla jonkinlainen yhdistelmä työssäkäynti (palkkatulo), opiskelu (opintotuki ja -laina), apurahat, Olympiakomitean tuki (välillisesti), oman seuran tuki ja yhteistyökumppanit (sponsoritulot), vanhempien tuki ja mahdolliset muut tuet.

Ei siis totisesti helppo yhtälö Suomessa, jossa moni huippu-urheilija lajista riippumatta on törmännyt tilanteeseen, jossa hyväkään menestys ei avaa ovia eikä rahahanoja niin, että urheilijan taloudellinen tilanne mahdollistaisi täysipäiväisen valmentautumisen valmentajineen kaikkineen.

Kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä on valittu vuoden 2020 Tokion olympialaisiin. Hän on tällä hetkellä tilanteessa, jossa hän joutuu taloudellisista syistä tinkimään valmentautumisestaan kenties uransa tärkeimmällä hetkellä. Ei ole rahaa. Sitä on jotenkin vaikea ymmärtää, mutta niin se vain on.

Miten sitten omassa lajissamme, joka on marginaalilaji ja vaatimattomien julkisten tukien piirissä, laji, jonka tunnettuus ja näkyvyys on vaatimatonta? Mistä yksittäinen squashpelaaja hankkii 2.000 € / kk – tai mielellään enemmänkin, koska elämää on urheilu-uran jälkeenkin ja olisi hyvä, jos jotakin muutakin kuin mitaleita ja henkistä pääomaa olisi kertynyt reppuun.

Ei siis totisesti helppo yhtälö.

Yhteistyökumppanit ja sponsorit

Pysähdytään yhteen yllämainituista vaihtoehdoista: Sponsorit.

Miten löytää itselleen sponsoreita, jotka kattaisivat edes kohtuullisen osan kuukausimenoista?

Uskon, että se on mahdollista, mutta se edellyttää squashyrittäjältä kovaa työtä. Sponsorit eivät kasva puissa eivätkä he juurikaan koskaan tule urheilijan luokse – ei ainakaan ennen kuin on tullut kovaa kansainvälistä menestystä. Jos silloinkaan.

Squashyrittäjän on mentävä potentiaalisten sponsorien luokse. Ja niihin käynteihin yrittäjän on valmistauduttava huolellisesti, kuten mihin tahansa asiakaskäyntiin liike-elämässä. Miten siis valmistautua asiakaskäyntiin, jonka tavoitteena on myydä itseäsi (anteeksi tämä ilmaisu), lajiasi ja nykyistä sekä erityisesti tulevaa menestystäsi?

Ei ole yhtä oikeaa tapaa. Useinkaan kyse ei ole keskusteltavasta rahasummasta, vaan siitä, mitä sponsori saa vastineeksi. Hyväntekeväisyyden aika on ohi, kaikki perustuu liiketoimintaan ja siihen, mitä lisäarvoa pystyt sponsorillesi antamaan.

Menemättä sen syvemmälle urheilijan myyntityöhön, nostan esille yhden asian.

Tarina ratkaisee

Tarinalla on väliä. Sponsorit haluavat kuulla kiinnostavia tarinoita; sellaisia, joissa sponsorin ja urheilijan arvomaailmat yhdistyvät, joissa urheilijan persoona, avoimuus, tavoitteellisuus, määrätietoisuus – yrittäjyys – nousee esille ja sponsori näkee, että tässä ollaan oikealla asialla eikä hyväntekeväisyyttä kinuamassa. Kun tällaiset asiat alkavat kohdata, ollaan voiton puolella. Rahasta puhuminen on useinkin sivuseikka sitä lainkaan väheksymättä. Siksi osa avoimuutta ja hyvää yrittäjyyttä on, että urheilija on myös valmis esittämään oman vuosibudjettinsa, jossa tulot ja menot ovat eriteltyinä, aivan niin kuin oikeidenkin yritysten tapauksessa. Korjaan: moni ammattiurheilijahan on oikea yrittäjä, jolla on perustettuna tarkoituksenmukainen yhtiömuoto toiminnan ylläpitämiseksi.

Squashammattilaisen menestys voi toki olla sattumaa tai sitten se voi olla satumaa. Se on urheilijan oma valinta.

Jari Mether

Squashtaloutta

Taitoluistelu vs. Squash


Käsillä olevassa uutiskirjeessä keskitytään squashiin talousvinkkelistä ja tässä jutussa on tarkoitus tuoda numeroita toisesta lasten liikuntaharratuksesta. Taitoluistelu on yksi maamme vahvimpia ja suurimpia lasten liikuttajia yksilölajien puolelta, joten se sopii erinomaiseksi verrokiksi squashille. Kyseinen teksti on kirjoitettu taitoluistelua harrastavan 10-vuotiaan tytön isän vinkkelistä.

Ensin taustaa sen verran, että ”harrastus” on näiden neljän vuoden aikana edennyt jo semi-ammattimaiseksi, ainakin harjoittelumäärien perusteella ja sen vuoksi kustannuksetkin nousevat hieman erilaiselle tasolle mihin itse squashin parissa olen tottunut. Treenitunteja viikkoon osuu tällä hetkellä 14 tuntia ja tässä ei ole mukana kisoja, leirejä tai testejä, joita tulee yhteensä keskimäärin pari kertaa kuukaudessa.

Taitoluistelun peruskustannus harjoittelusta omassa seurassamme tyttäreni ryhmässä on 495 € kuukaudessa. Kuten varoitin, squashin vinkkelistä summa on absurdi, mutta ohjattua liikunta- ja harjoittelutuntia kohden summa onkin jo melko edullinen, alle 9 euroa. Toki tähän tulee sitten päälle muita kustannuksia; luistimet, terät, teroitukset, kilpa- ja harjoitteluasut, koreografiat tms. Treenit sijaitsevat viikoittain neljällä eri jäähallilla, joten myös logistiikan kustannukset ovat vuositasolla merkittävät – puhumattakaan aikatauluhaasteista kun treenejä on maanantaiaamuisin klo 7.00-8.00, tiistaisin klo 14.45 eteenpäin jne. No, se on toinen tarina se.

Tätä kirjoittaessa olemme juuri palanneet kotiin nelipäiväiseltä taitoluisteluleiriltä Leppävirralta. Tämä leiri maksoi 395 euroa sisältäen valmennuksen ja jään. Tähän päälle majoitukset, ruoat, matkat jne… liian paljon ynnättäväksi vielä tuoreeltaan. Squashissa odotetaan ruokien ja majoituksen sisältyvän hintaan jos leiripäivä maksaa 100 euroa.

Palaan squashin yksityistunteihin toisaalla tässä uutiskirjeessä, mutta verrokiksi käy mielestäni hyvin taitoluistelu. 10-vuotiaan tyttäreni yksityistunti (60 min) maksaa 100-150 euroa riippuen valmentajasta ja jäämaksusta. Jäämaksu on yleensä vajaa puolet kokonaissummasta.

Summa summarum, laadukkaasta toiminnasta ollaan valmiita maksamaan. Sen todistaa mm. jääkiekon ja taitoluistelun suosio Suomessa. Kun lapselle mietitään ja etsitään mielekästä, laadukasta, terveellistä ja turvallista harrastusta, siihen ollaan valmiita sijoittamaan paljon aikaa ja rahaa – tämä on käynyt erittäin hyvin ilmi myös mediassa viimeisten parin vuoden aikana. Squash on maailman terveellisin liikuntamuoto ja useimmat lapset pitävät sitä erittäin mielekkäänä varsinkin kun välineet osuvat oikeaan, joten mekin voimme veloittaa tuottamastamme palvelusta.

Henkilökohtaisesti minua hieman pelottaa taitoluistelun kaltaiset lajit, jotka tekevät muiden lajien harrastamisesta niin hankalaa (tarkoituksellisesti tai ei) ja harjoittelu jää parhaimmillaankin jonkin verran yksipuoliseksi. Ikävä kyllä lapset eivät nykyään liiku omaehtoisesti ja se tilanne on johtanut siihen, että lapsille on hyvä järjestää ohjattua liikettä heidän viikkoonsa niin paljon kuin mahdollista.

Tomi Niinimäki

Taitoluisteluisä

Squashtaloutta

Maahantuonti sivubisneksenä


Olen maahantuonut Suomeen Karakal- sekä Harrow mailamerkkejä vuodesta 2016 lähtien. Lähtökohdat maahantuonnille olivat omasta mielestä suhteellisen haastavat, sillä muutama iso mailamerkki oli toiminut Suomessa jo pitkään ja niille löytyi tietysti myös omat vannoutuneet käyttäjänsä. Enkä ollut alkuun yhtään varma, että tuleeko maahantuonti olemaan pelkkää ”harrastamista” vai voisiko sitä jonain päivänä kutsua sivutyöksi.

Heti alkuun pyrin olemaan monissa tapahtumissa mukana sekä tekemään tiivistä yhteistyötä hallien ja seurojen kanssa. Tätä kautta pelaajat pääsivät kokeilemaan uusia merkkejä ja kun mailat olivat hyviä niin myös moni kilpapelaaja vaihtoi mailamerkkinsä. Lisäksi olen koko ajan pyrkinyt sponsoroimaan mahdollisuuksien mukaan nuoria lupaavia pelaajia sekä Suomen huippuja. Nyt on mukava huomata, että olen saanut tehdä jo vuosia yhteistyötä monien hallien ja seurojen kanssa, joten kiitos siitä. Ja koen olevani myös tietyllä tavalla onnekas, kun olen saanut kehitettyä itselle sivutyön rakastamani lajin parista.

Voiko itsensä elättää pelkästään squashvälineiden maahantuonnilla?

Valitettavasti epäilen, että tällä hetkellä se ei ole mahdollista. Laji on kuitenkin Suomessa melko pieni verrattuna sulkapalloon ja tennikseen, vaikkakin harrastajamäärät ovatkin nyt kasvussa. Nykypäivänä Suomesta löytyy myös aiempaa useampia mailamerkkiä eli markkinat jakaantuvat. Elääkseen pelkästään squashvälineitä maahantuomalla, pitäisi mailoja myydä haitarilla 100-150kpl/kk + tietysti kaikkia muut oheistarvikkeet siihen päälle.

Mailakauppa nykypäivänä?

Squashhallien kanssa mailamyynneistä nykypäivänä kilpailevat myös ulkomaiset nettikaupat sekä urheiluliikkeet, joihin mailat tulevat ulkomailta. Omasta näkökulmasta squashhallien mailahinnat ovat nykyään hyvinkin kilpailukykyiset kuluttajille, jos verrataan moniin nettikauppoihin ja monilta halleilta löytyy myös hyvät valikoimat. Joten toivottavasti pelaajat ostavat jatkossakin mailat halleilta ja saadaan pidettyä myyntimailat hallien valikoimissa.

Ville Karsikas

Maahantuoja / 86-Sport

Squashtaloutta

Squashvalmentajan Talous


Squashvalmentaminen on perinteisesti ollut Suomessa harrastus tai sivutoimi. 25-vuotinen alho lajin kehityksessä on myös ollut omiaan tukemaan tätä ajatusta ja tilannetta. Nyt on kuitenkin käsillä käänne positiiviseen ja squashvalmentajuudesta on tulossa nuorille squashpelaajille varteenotettava tulomuoto niin sivu- kuin päätoimisestikin.


Olen toiminut päätoimisena squashvalmentajana nyt liki 20 vuotta. Tästä ajasta selkeästi suurimman osan Suomessa, mutta myös hetken Saksassa (4 vuotta), Virossa (maajoukkuevalmentaja kahden kauden ajan) ja lisäksi lyhyemmät pätkät Sydneyssä ja San Franciscossa. Squash on siinäkin mielessä harvinaisen hieno laji, että tätä lajia pelataan aidosti ympäri palloa – voit olla valmentajan töissä missä tahansa maanosassa. Monissa paikoissa squashvalmentajalle maksetaan huomattavasti enemmän kuin täällä Suomessa, mutta on on myös niitä paikkoja, missä yleinen palkkataso ja elinkustannukset ovat alempia kuin Suomessa ja tällöin myös valmentamisesta maksetaan vähemmän. Minä tienasin tuntia kohden kaikkein vähiten Saksassa, missä toisaalta valmensin ikään kuin korkeimmalla mahdollisella tasolla. Sydneyssä ja San Franciscossa valmentaja saa tunnista pyöreästi noin 100 euroa vastaavan summan – toki riippuen siitä miten homma on organisoitu (kulkeeko hallin tai akatemian kautta ja kenelle tulee kenttämaksut ja verot).

Maailmalla huippuvalmentajat tienaavat yli 100 000 euroa vuodessa, kunhan vaan muistavat poistua Euroopasta ensin. Suurimmat summat pyörivät tällä hetkellä Lähi-Idässä ja Yhdysvalloissa, joten jos haluat tienata rahaa squashvalmentamisella niin tuossa pari kohdetta vinkiksi.

Suomessa itse veloitan valmennustunnista yhdeltä henkilöltä 35-60 euroa per tunti. Eri hintoja on sen vuoksi, että ensinnäkin huippupelaajat lasketaan ikään kuin tallipelaajiksi, jotka ovat tuettuja pelaajia ja joita voin tarvittaessa käyttää esim. markkinointitarkoituksiin ja muutenkin apuna. Hinta riippuu myös kellonajasta – aamut ja päivät ovat hieman halvempia kuin arki-illat ja viikonloput. Vedän junioriharjoituksia eri puolilla pääkaupunkiseutua ja kausimaksut (kevät tai syksy) vaihtelevat välillä 190 – 250 € per kausi yhdestä treenistä viikossa. Hinta laskee sitten jos ottaa useampia harjoituksia viikkoon (mikä toki on aina tavoite koska yhdellä tunnilla per viikko kehittyminen ei ole vielä huimaavaa ja sitä kautta motivoivaa).

Tarkempi tuloslaskelma vuodelta 2019 odottaa vielä tekijäänsä, mutta sen voin todeta jo tässä vaiheessa että loppumaisillaan oleva vuosi on ollut kotimaassa vietetyistä valmennusvuosista toistaiseksi paras. Tilannetta korostaa vielä se, että mukana ei ole ollut vuoden aikana täysipainoista harjoittelukeskusta, Mäkelänrinnettä tai yhtä seuraa jossa olisin vetänyt junioriharjoituksia useana päivänä viikossa. Tunnit ovat koostuneet siis yksityistunneista, ryhmätreeneistä ja kursseista ja tämä kertoo kyllä mielettömän hyvää viestiä siitä mihin lajimme on menossa – vihdoin! Tein marraskuussa yli 80 tuntia valmennusta, mikä on ennätykseni Suomessa. Sellaisen määrän kun tekee Squashliiton nuorisopäällikön puolipäiväisen toimen ohella, niin tuntee hengittäneensä squashia. Tällä hetkellä ylivoimaisesti suurin haaste onkin löytää vapaita kenttiä ja ehtiä tekemään kaikki valmennukset ettei joutuisi myymään eioota. 10-15 vuotta sitten en uskoakseni olisi suositellut ammattiani täällä kenellekään, mutta tällä hetkellä voin jo todeta että tässä alkaa olla jonkinlaista järkeä, eli jos tuntuu siltä, että squashvalmennus voisi olla sinun juttusi, niin anna mennä vaan!

Tomi Niinimäki

Squashvalmentaja

VUOSI VAIHTUU
Suomen Squashliitto toivottaa jäsenilleen menestyksekästä vuotta 2020!
facebook twitter instagram
Suomen Squashliitto ry


Valimotie 10

00380 Helsinki
Finland

Sait uutiskirjeen, koska kuulut squashseuraan tai olet muuten tilannut uutiskirjeen.

Unsubscribe
MailerLite