View in browser
Squashliiton Uutiskirje 5 / 2020

Squash on kaikkien tuntema laji, jota harrastetaan hyvässä seurassa.

PÄÄKIRJOITUS

Visio ja Kontrollin Illuusio


Oli alun perin tarkoitus kirjoittaa siitä, missä tilassa suomalainen squash on vuonna 2025. Jostain syystä vierastin ajatusta, mutta ajattelin kuitenkin selviäväni siitä, kun annan ajatuksen muhia hetken; uskonhan vahvasti vision ja suunnan näyttämisen voimaan.

Odotin viikon, sitten toisen. Päivä ennen dead linea oli pakko alkaa kirjoittaa – mutta vieläkään ei syntynyt mitään. Olin hieman hämilläni, koska kirjoittaminen on aina ollut itselleni keino hahmottaa sitä, mitä ajattelen, mitä olen eri asioista mieltä. Nyt en osannut kirjoittaa, joten onko niin, että en ole muodostanut, enkä osaa muodostaa näkemystäni lajin tilasta viiden vuoden päästä? Minä olen kuitenkin se, jonka sitä suuntaa pitäisi ensisijaisesti näyttää.

Vision voiman lisäksi toinen teema, johon uskon, on epävarmuudessa elämisen sietäminen – ja sen tietoinen harjoittelu. Tällä hetkellä maailma pursuaa epävarmuutta, vielä enemmän kuin normaalissa tilanteessa. Tosin nykyinen tilanne voi olla uusi normaali vielä pitkään. Epävarmuuden sietämisen perusajatus on, että tapahtuipa mitä tahansa, me selviämme ja meille käy hyvin.

Vision ja epävarmuuden sietämisen voi helposti nähdä ristiriitaisina asioina – mutta ei välttämättä. Visio voi olla tarkasti määritelty tulevaisuudenkuva, mutta se voi olla myös ”lupaus” siitä, että ”we will prevail, no matter what happens”. Vaikka visio ei olekaan 4k Ultra HD -kirkas kuva johtajan verkkokalvoilla, se voi silti olla matkalle mukaansa tempaava.

Suomalaisen squashin visio, ”squash on kaikkien tuntema laji, jota harrastetaan hyvässä seurassa”, tempaa mielestäni mukaan tekemään. Suomisquashin vision ohjaamana lajin ilosanomaa saa viedä eteenpäin, seurojen toimintaa pääsee kehittämään ja se on samalla hauskaa, kun ympärillä olevat kaverit ovat mukavia. Visio ei ole deskriptiivinen tai kaikkialla sama, vaan seura, instituutio tai kaverit, voi olla monenlainen – ja silti hyvä.

Vakuutan siis teille, että olemme matkalla kohti visiotamme 2025. En voi olla varma toteutuuko se, tietävätkö kaikki Suomen ihmiset vuonna 2025, mikä squash on ja ovatko kaikki seurat, instituutiot ja kaverit, edes normatiivisesti hyviä. Sinä, joka haluat uskoa visioomme, tulet mukaan, vaikka tiedät, että minä en ole varma. Minä tiedän, että sinä tiedät, että minä en tiedä, onko visiomme oikea tai toteutuuko se, mutta aion silti näyttää suuntaa epäröimättä ja kutsua sinut mukaan matkalle, koska matka on tärkeämpi, ja matkalla on hauskaa. Visio toteutuu, kun matkalla on ollut hauskaa ja asioita on tehty tunteella ja suurella sydämellä.


Mika Monto

Toiminnanjohtaja

Hameed Ahmed valmentaa squashia Yhdysvalloissa – ”Nautin siitä, mitä teen”

Kuva: Michael T. Bello (mtbello.com)

34-vuotias squashvalmentaja Hameed Ahmed toimii tällä hetkellä valmentajana Harvardin yliopistossa, Yhdysvalloissa. Valmentajana hän aloitti vuonna 2011, ja ennen sitä hänellä oli oma pelaajauransa. Valmentajana hän on päässyt työskentelemään myös maailman tähtipelaajien kanssa.

Hameed Ahmedille squash on tullut tutuksi jo nuorena. Hän on pelannut squashia pienestä pitäen, ja lajin pariin hän päätyikin oman perheensä kautta.

- Vanhempani pitivät squashhallia Itäkeskuksessa, joten vietin suurimman osan vapaa-ajastani hallilla ja kentillä. Ensimmäisiin kisoihin osallistuin 6-vuotiaana Talissa, jossa järjestettiin aikanaan Jaffa Cuppeja ja siitä nousi innostus.

Nykyään Ahmed vaikuttaa squashin parissa Yhdysvalloissa. Sinne hän lähti ensimmäistä kertaa vuonna 2007, mutta silloin pelaajana. Ulkomaille hänet sai lähtemään halu yhdistää urheilu sekä opiskelu, ja yliopisto oli siihen oiva mahdollisuus.

- Tuo joukkueaspekti, jonka yliopistosquash tarjosi, oli erityisen houkutteleva. Parhaat muistot squashista ennen yliopistoa liittyivät niin maajoukkueisiin kuin liigajoukkueisiin, joten viihdyin todella sellaisessa ympäristössä.

Sopeutumiseen suomalaisena uuteen maahan, kulttuuriin ja ympäristöön vaati ensiksi jonkin aikaa totuttelua.

- Suomalaisena sitä on tottunut tiettyihin asioihin. Ja yhteiskunta täällä on rakennettu eri tavalla. Mutta kunhan siitä ensishokista pääsi yli, niin sopeutuminen sujui lopulta melko helposti. Mitä nopeammin hyväksyy, että ei ole yhtä oikeaa tai väärää tapaa tehdä tai suhtautua asioihin, sitä nopeammin sitä sopeutuu.

Pelaaminen vaihtui valmentamiseen

Nuorena Ahmed saavutti seitsemän junioreiden Suomen mestaruutta, ja aikuisten tasolla hän oli miesten maajoukkueen vakiokasvo vuosina 2003-2011. Tuolla ajalla hän ehti pelaamaan 35 maaottelua. Yliopistosquashia pelatessaan Rochesterin yliopistossa hänet valittiin kolmesti All America -joukkueeseen, johon pääsee kaksikymmentä parasta pelaajaa noin tuhannesta Amerikan yliopistopelaajasta. Vuonna 2011 squashin pelaaminen muuttui kuitenkin täysipäiväiseen valmentamiseen. Ahmed toimii tällä hetkellä Harvardin yliopistossa miesten ja naisten valmentajana.

- Sain kandidaatin tutkinnon valmiiksi Rochesterin yliopistossa. Yliopistojoukkue etsi apulaisvalmentajaa, joten hain paikkaa, joka mahdollisti samalla myös maisteritutkinnon tekemisen. Toisen tutkinnon jälkeen oli tarkoitus vaihtaa alaa, mutta Harvardin päävalmentaja, Mike Way, otti yhteyttä juuri ennen valmistumista vuonna 2013 ja tarjosi apulaisvalmentajan paikkaa. Täällä olen ollut siitä lähtien.

Tähänastisesta taipaleestaan Yhdysvalloissa Ahmed tuntuu olevan tyytyväinen. Etenkin yliopistosquashin kehitys vuosien varrella on ollut huomattavaa. Tällä hetkellä kaikista PSA:n (Professional Squash Association) sadasta parhaasta pelaajasta 15-20 prosenttia on pelannut tai pelaa edelleen yliopistoliigaa Yhdysvalloissa.

- Yliopistosquash on muuttunut aika lailla viimeisen 13 vuoden aikana. Olen ollut todella onnekas, että olen päässyt näkemään tuon kasvun ja muutoksen täältä käsin. Kun tulin aikoinaan, yliopistosquash nähtiin peliuran päätepysäkkinä. On ollut hienoa olla mukana vaikuttamassa siihen, että päätepysäkistä onkin tullut monelle ponnahduslauta. En olisi koskaan uskonut, että yliopistosquashin kautta pääsisin valmentamaan maailman huippujunioreita, joista monet ovat jatkaneet ammattilaiskentille, kuten Ali Farag tai Amanda Sobhy.

Ahmedin mainitsemat Ali Farag sekä Amanda Sobhy ovat molemmat maailmanluokan pelaajia. Farag on miesten maailmanmestari. Sobhy puolestaan on naisten ykköspelaaja Yhdysvalloissa sekä maailman kymmenen parhaan naispelaajan joukossa.

Yliopistovalmentajan työhön sisältyy monta osa-aluetta

Tähän asti matka Harvardin yliopistossa on kulunut eri tehtävissä. Ahmed aloittaakin siellä jo kahdeksannen kautensa valmentajana. Ensimmäiset viisi vuotta hän toimi apuvalmentajana ja viimeiset kaksi vuotta apulaispäävalmentajana. Omista vahvuuksista hän nostaa työskentelyn useiden eri ihmisten kanssa.

- Olen ollut onnekas, että olen saanut työskennellä monien valmentajien ja pelaajien kanssa urani aikana. Niiden kokemusten perusteella koen, että minulla on monipuolinen näkemys urheiluun ja squashiin. Mutta oppiminen ei lopu koskaan ja teen aktiivisesti töitä sen eteen, että pidän mielen avoimena.

Ahmedin työnkuvaan kuuluu muutakin kuin vain kentällä ja kisoissa olemista. Yliopistojoukkueen valmentaminen vaatii nimittäin paljon enemmän.

- Tietyllä tavalla työ on verrattavissa pienen yrityksen pyörittämiseen. Valmentajana olet vastuussa pelaajien rekrytoinnista, hallin ja kenttien ylläpidosta, varainhankinnasta, alumnisuhteista, varusteiden hankinnasta, matkojen järjestelystä ja ynnä muusta. Tämän lisäksi valmennettavia pelaajia on kampuksella lukuvuoden aikana 25-30 ja heidän kanssaan harjoitellaan tai kilpaillaan kauden aikana lähes päivittäin.

Valmentajan työhön kuuluu myös pelaajien rekrytointi yliopistojoukkueisiin.

- Esimerkiksi pelaajarekrytointi saattaa kuulostaa yksinkertaiselta, mutta yleensä prosessi alusta loppuun saakka kestää puolestatoista kahteen vuoteen ja vuoden alussa listalla on yli sata nimeä. Lopulta valitsemme 2-3 pelaajaa vuodessa per joukkue. Vaatii paljon aikaa ja resursseja löytää yksilöitä, jotka ovat erinomaisia opiskelijoita, huippupelaajia ja jotka ovat samalla aaltopituudella joukkueen ja valmentajien kanssa. Yliopisto ei suinkaan päästä sisään ketä vain. Valmentajalla on tärkeä rooli hakuprosessissa.

- Mutta kyllä suurin osa ajasta kuluu joukkueiden kanssa. Harvardin urheiluosaston pääperiaatteisiin kuuluu oppiminen urheilun kautta. Eli neljän yliopistovuoden aikana me yritämme kehittää pelaajista totta kai parempia squashpelaajia, mutta myös itsenäisiä ja tasapainoisia aikuisia. Ja usein se urheilumenestys syntyykin tuosta ihmiskeskeisestä lähestymisestä. ”A happy athlete is a fast athlete” on sanonta, jonka kuulee meidän toimistossa usein.

Joukkueet harjoittelevat yhden kauden aikana kuusi kertaa viikossa. Pelaajat treenaavat myös joukkueharjoitusten ulkopuolella valmentajien kanssa. Mutta millainen on helppo valmennettava Ahmedin mielestä?

- Sisukas, kiitollinen ja nöyrä ihminen, joka nauttii siitä kokonaisvaltaisesta kokemuksesta, joka on mahdollista kokea urheilun kautta. Pelaaja, joka tietää, että urheilu auttaa häntä kehittymään ihmisenä myös kentän ulkopuolella ja joka ymmärtää, että voitot ja tappiot eivät määritä häntä henkilönä. Jos tuohon henkiseen puoleen yhdistyy vielä fyysinen lahjakkuus, niin valmentajan työ on aika helppoa.

Seuraavana tähtäimessä päävalmentajan paikka

Ahmed näkee saavutustensa olevan kovimmat joukkuetasolla. Monet heidän yliopistopelaajistaan jatkavat uraansa ammattilaiskiertueella. Yhtä palkitsevaa on hänen mukaansa myös se, että pelaajat nauttivat neljästä vuodestaan yliopistossa squashin parissa, vaikka siirtyisivät sitten muihin hommiin. Yliopiston joukkueet Harvardissa ovat keränneet hyvin saavutuksia.

- Meidän miesten ja naisten joukkueet ovat yhteensä voittaneet 10 kansallista mestaruutta viimeisen seitsemän vuoden aikana. Viimeisen kahden vuoden aikana molemmat joukkueet voittivat kyseiset mestaruudet ja meidän joukkueen jäsenet voittivat myös henkilökohtaiset kansalliset mestaruudet.

Ahmedin tavoitteet ovat vielä korkeammalla, vaikka hän on myös tyytyväinen nykyiseen rooliinsa.

- Seuraava luonnollinen askel olisi siirtyä päävalmentajan rooliin joko täällä tai jossain muualla. Niitä paikkoja ei usein tule tarjolle ja hakijoita riittää. Mutta toistaiseksi tuntuu siltä, että opin edelleen päivittäin ja nautin siitä, mitä teen. Koen itseni onnekkaaksi, että olen löytänyt sellaisen yhdistelmän työelämässä.

Kokemusta löytyy muustakin työstä

Ahmed näyttäisi tekevän unelmiensa työtä, mutta valmentajaksi ryhtyminen ei ollut itsestäänselvyys.

- Olin melko varma, että peliuran jälkeen tekisin jotain ihan muuta. Mutta olin pari kertaa oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja onnekseni päädyin alalle, josta todella pidän. Olin viisi kesää Yle Uutisissa toimittajana ennen kuin muutin Bostoniin 2013. Toimittajan työ ja viestintä ylipäätään on todella mielenkiintoista ja sitä on ajoittain ikävä. Onneksi saan nykyisessä työssä olla tekemisissä joukkueen alumnisuhteiden ja varainhankinnan kanssa, joten viestintä on edelleen osa työtä.

Yhdysvalloissa vietetty aika squashin parissa on antanut oppia valmentajana. Suurimmat opetukset liittyvätkin psyykkiseen puoleen.

- Kuinka menestyneetkin urheilijat taistelevat samojen psykologisten haasteiden kanssa. Usein jopa enemmän kuin muut. Ja kuinka avain menestykseen usein löytyykin sitä kautta. Lihasten vahvistamiseksi käydään säännöllisesti punttisalilla, mutta monet uskovat henkisen puolen kehittyvän automaattisesti. Tässä piilee suuri ansa, sillä jos henkisellä puolella on asioita, joita ei käsittele, niin ne eivät muutu. Muutos, oli se mitä vain, vaatii aina paljon töitä.

Yliopistokauden ulkopuolella Ahmed vetää junioriryhmiä, yksityistunteja ja leirejä. Hän pelaa kaiken lisäksi aktiivisesti paikallisissa hardball-nelinpeliturnauksissa. Mutta, kun vapaa-aikaa jää, niin sinne hän on löytänyt uutta tekemistä.

- Squashin ulkopuolella kokkaamisesta on tullut uusi harrastus. Golf on jäänyt viime vuosina vähemmälle, mutta sitäkin tulee vielä jonkin verran pelattua.


Leevi Nupponen

Mailapelihanke otti virtuaalisen askeleen


Mailapeliliittojen yhteistyöhanke on puksuttanut eteenpäin pandemiasta huolimatta. Viime kauden tapaan teemana on lähellä pelaaminen. Mailapelikoordinaattorin tehtävät on ulkoistettu tänä vuonna Askel Sportsille.

Virtuaalinen mailapelikiertue ja lähiliikkumista

Koronapandemian takia perinteinen alakoulujen Mailapelikiertue järjestetään tänä vuonna virtuaalisena. Alakoululaiset pääsevät kokeilemaan tennistä, squashia, sulkapalloa ja pöytätennistä liikuntatunneillaan. Tuntien ohjaus tapahtuu mailapeliliittojen yhdessä tuottamien videoiden avulla. Välineet kouluille toimitetaan etukäteen.

Virtuaalinen kiertue kiertää Suomea lokakuun lopulta toukokuulle asti. Paikkakuntia on alustavassa kalenterissa mukana 17. Kiertueen tavoitteena on opastaa alakoululaisia mailapelilajien saloihin ja samalla kertoa lähialueiden harrastusmahdollisuuksista.

Voit tutustua tarkemmin virtuaalisen mailapelikiertueeseen täältä. Fyysisiä tapahtumia ja mailapelikilpailuja koululaisille pyritään järjestämään keväällä, mikäli koronatilanne sen sallii.

Mailapelikiertueen lisäksi hankkeen tämän kauden tavoitteena on kehittää lähellä pelaamista. Ideana on tiedottamisen ja mahdollisten tapahtumien avulla parantaa tietoisuutta ihmisten lähellä olevista mailapelien harrastusmahdollisuuksista.

Askel Sports koordinoi hanketta

Tällä kaudella mailapelihanketta koordinoi Askel Sports, joka on lajiliitoille, seuroille ja liikunta-alan yrityksille palveluja tarjoava yritys. Kesällä perustetun firman erityisalaa ovat markkinointi, viestintä, tapahtumat ja erilaiset hallintopalvelut. Askel Sportsiin voit tutustua tarkemmin heidän nettisivuiltaan: www.askelsports.fi.

Askel Sportsin osalta mailapelihankkeesta vastaa yrityksen toinen perustaja Henri Pelkonen. Mailapelikoordinaattori-titteliä käyttävä Henri pitää majapaikkaansa Jyväskylässä, jossa hän on opiskellut paikallisessa yliopistossa niin liikunta- kuin kauppatieteitä. Mailapeleihin Henri hurahti lopullisesti aikuisiällä ja pelaa nykyään enemmän tai vähemmän aktiivisesti kaikkia neljää lajia.

Mailapelikoordinaattoriin voi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä kiertueeseen ja lähellä pelaamiseen liittyen. Erityisesti Henriä kiinnostavat uudet ideat ja konseptit, joiden avulla ihmisiä iästä riippumatta voisi saada lähialueiden mailapelikentille ja -seuroihin.

Lisätietoja

Henri Pelkonen

henri.pelkonen@mailapelit.fi

040 537 1449

KÄÄRMEEN VUONNA 2025


”Ennustaminen on vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden”, sanoo vanha kiinalainen kansanviisaus. Olemme tänä vuonna nähneet, kuinka oikeassa vanhat kiinalaiset olivatkaan. Kuka olisi viime vuonna tähän aikaan osannut edes arvata, että ihmiskuntaa kohtaa maaliskuussa koronapandemia, joka pistää maailman sekaisin. Emmekä me osaa vieläkään ennustaa, milloin korona helpottaa ja elämä normalisoituu. Ja ironisinta tässä on se, että korona sai alkunsa juuri Kiinassa.

Ollaan kuitenkin tarkkoja: Bill Gates, Microsoftin perustaja ja yksi maailman rikkaimmista ihmisistä, varoitti meitä kaikkia jo vuonna 2018 vakavasta pandemiasta, joka tappaa miljoonia ihmisiä. Hänkään ei tiennyt, millaisesta viruksesta olisi kysymys, mutta hän näki kuitenkin oikealla tavalla tulevaan.

Missä suomalainen squash on kiinalaisena käärmeen vuonna 2025? Sen sijaan, että edes yrittäisin nähdä viiden vuoden päähän, yritän paaluttaa muutaman asian, joita pidän tärkeinä.

Lajikulttuuri

Squash täyttää Suomessa ensi vuonna 50 vuotta. Se on kunnioitettava ikä, jota on syytä arvostaa ja juhlistaa. Squash urheiluna on toki paljon vanhempi, mutta Suomeen laji tuli 1960-luvun lopulla. Puolessa vuosisadassa ehtii syntyä nuori kulttuuri, mutta tarvitaan vielä paljon aikaa, että maahamme syntyy sellainen squashkulttuuri, joka ohjaa, suuntaa ja viitoittaa lajin kehitystä tavalla, joka vie sitä halutulla tavalla eteenpäin.
Kulttuurin kehittymistä ei voi kiirehtiä, mutta sen sisältöön voi vaikuttaa.

Kriittinen massa

Laji tarvitsee paljon lisää nuoria, joista uusi squashsukupolvi voi kasvaa. Jos nuorien houkutteleminen lajin pariin olisi helppoa, se olisi tehty jo kauan sitten. Kilpailu nuorista on kovaa kaikkien urheilulajien ja muiden harrastusten kesken.
Kansainvälinen menestys on varmin yksittäinen tae saada uusia nuoria squashin pariin. Ja toinen on koulujen ja oppilaitosten aseman ja roolin vahvistaminen.
Helpommin sanottu kuin tehty.

Kansainvälinen menestys

Perun sanani ja teen yhden arvauksen viiden vuoden päähän: Emilia Soini ja Miko Äijänen ovat kumpikin ammattilaisten rankingissa TOP20:ssa. Sen sijaan en arvaa, ovatko he menossa listalla ylös- vai alaspäin. Kummallakin on tavoitteena päästä lajin ehdottomaan kärkeen, mikä on kova, mutta tehtävissä oleva tavoite. Päivittäinen tekeminen tänään tukee arvaustani.
Arvaan myös, että he vetävät vanavedessään muutaman muun suomalaisen mies- ja naispelaajan hyvinkin korkealle rankingissa.
Tältä osin olen optimistisen luottavainen.

Olympiastatus

Tämä on helppo: squash ei ole vuonna 2025 edelleenkään olympialaji. Sen sijaan mitä omituisempia (urheilu-)lajeja saa olympiastatuksen, koska Kansainvälinen Olympiakomitea juoksee rahan (lue: trendikkäiden nuorten) perässä ja näin maailman mittakaavassa marginaalilajit jäävät epäoikeudenmukaisesti ilman olympiarenkaita.
Suomi tarvitsisi monen muun maan tapaan lajin olympiastatusta, koska se toisi niin paljon muuta hyvää tullessaan.

Onko meillä hyvä tulevaisuus?

Totta kai on, mutta meidän täytyy olla rohkeita visionäärejä ja tulevaisuuden merkkien lukijoita. Lajin terveysvaikutukset tunnustetaan yhä laajemmin, sen voimakas yhteisöllisyys on vahva vastavoima yhä itsekkäämmälle ja narsistisemmalle maailmalle. Ammattilaissquashin viihdearvo on korkea. On monia hyviä juttuja.

Nykyisyydestä pitää huolehtia, jotta tulevaisuus olisi mahdollisimman valoisa. Nyt suomalaisen squashin päättäjien tulee tehdä rohkeita ja ennakkoluulottomia päätöksiä. Vanhan säännön mukaan kahdeksan (8) näistä päätöksistä menee oikein ja kaksi (2) väärin. Pitää vain huolehtia siitä, että nuo kaksi eivät ole niitä kaikkein kriittisimpiä. Muiden kohdalla voidaan aina tehdä korjausliike.


Jari Mether

Squash ei ole mailapelien aatelia, mutta sitäkin tehokkaampaa

Squash on todellakin raskas urheilulaji. Se on myös hyvä ja vahva kuntoilumuoto kaikille. Minulla ei ollut oikeastaan minkäänlaista kokemusta squashista ennen työharjoitteluani Squashliitossa. En ollut ikinä katsonut pelejä eikä esimerkiksi säännöistä ollut käsitystä. Koen squashin olevan loppujen lopuksi hyvin yksinkertainen laji, joka sopii kaikille.

Omat ennakkoluulot squashia kohtaan olivat aika kaksijakoiset ennen kuin olin nähnyt lajia oikeastaan yhtään. Ajattelin, että squash on pelkkää pallon lyömistä seinään, mitä se tosiaan suurimmaksi osaksi onkin. Ajattelin myös, että squash on tylsää, kun neljän seinän sisällä juostaan pallon perässä. Olin kuitenkin väärässä. Ensinnäkin se on hyvä seurapeli harrastelijoille, mutta kilpapelaajille se on todella vauhdikas. Aivan kuin missä tahansa mailapelissä, niin squashissa on tietenkin myös oma taktiikkansa. Sitä on oikeasti ihan mukava katsoa, vaikka lajia seuraisi ensimmäistä kertaa.

Ensimmäisen kerran koskin squashmailaan muutama viikko sitten, ja se avarsi todella paljon lajin saloista. Sain hyvää valmennusta Tomi Niinimäeltä, miten squash toimii teknisesti. Kesäisin pelailen tennistä ja siinä lyöntityyli on aivan erilainen kuin squashissa, joten tämä tuli tarpeeseen. Squashissa auttaa suunnattomasti, jos on kokemusta pallopeleistä yleisesti, sillä pallosilmä on ehkä se tärkein juttu lajissa, sillä pitää pystyä seuraamaan ja lukemaan pallon liikkeitä koko ajan. Squashpallo ei myöskään ole aivan samanlainen kuin muut pallot. Ensikertalaiselle kesti vähän aikaa tottua pallotuntumaan.

Suomessa järjestetään paljon squashkisoja viikonloppuisin. Ne olivat myös ennakkoluuloissani. Ennakkoluulot ne täyttivätkin, sillä ero mittakaavassa verrattuna muihin vähän isompiin lajeihin on suuri. Kisoista, joissa pelaa myös Suomen kärkipelaajia, tulee mieleen enemmänkin harrastajien turnaus kuin kovatasoiset kilpapelit. Lajin taso on oikeastaan aika matala, kun katsotaan kaikkia osa-alueita eikä siltä oikeastaan voisi odottaa enempää, sillä squash on lajina pienessä osassa suomalaisella urheilukartalla.

Jos miettii turnauksia ja pelejä sivustakatsojana, niin tietyllä tapaa täytyy itse olla perillä lajin pelaajista ja itse squashista, jos haluaa seurata peliä paikan päällä niin, että pysyy hyvin mukana. Squashia on kaikesta huolimatta miellyttävää seurata, sillä pelit eivät ole useinkaan kovin pitkiä. Tämä tuo hyvän rytmin seuraamiseen ja helpottaa mukana pysymisessä.

Squashpelaajat eivät Suomessa ole kovinkaan tunnettuja lajia seuraamattomalle kansalle, muutamaa kärkipelaajaa lukuun ottamatta. Tasoerot ovat myös todella suuret. Jos Suomen kärkipelaaja pelaa jotain vähän heikompaa vastaan, niin pelit ovat aika selviä.

Tähän mennessä olen saanut oppia uudesta lajista paljon, mikä on varmasti hyödyllistä myös jatkossa. Kaiken lisäksi Suomessa pelataan ensi keväänä squashin EM-kisat, mikä on todella mahtava asia. Toivottavasti kisat voidaan järjestä toivotulla tavalla sekä saadaan katsojia peleihin ja uusia seuraajia lajille vallitsevasta maailmantilanteesta huolimatta.


Leevi Nupponen

Introducing
Suomen Squashliiton hallitus

Elokuussa pidetyssä liittokokouksessa valittiin uusia jäseniä Squashliiton hallitukseen. Tällä palstalla esitellään hallituksen jäseniä. 


KUKA: Lotta Vuorela

MISTÄ: Espoo

KUINKA ALOITIN SQUASHIN:

Isäni työpaikalla oli aikoinaan kentät ja menin kokeilemaan pelaamista. Samoihin aikoihin koulussa, 1990-luvun alussa oli yläasteella lajitutustuminen squashiin Talissa (entisen Talin Squash Clubin tiloissa) ja sieltä jäi ikuisesti mieleen hetki, kun Nina, silloinen Taimiaho, pelasi Talin kakkoskentällä Hyrskeen Maken koutsatessa ulkopuolella. Siinä hetkessä vaan tapahtui jotain ja haltioiduin täysin kentän tapahtumista. Seuraavana päivänä otin selvää miten seuraan pääsee ja loppu onkin jonkinsortin historiaa.

PARAS LYÖNTINI: Inhottava lobbisyöttö ja kovatempoinen volleypeli

NEUVONI SQUASHIA ALOITTELEVALLE TUTULLE:

Kannattaa ottaa pari valmennustuntia, niin peliin pääsee huomattavasti nopeammin sisälle.

HALLITUSLUPAUKSENI:

Nyt on se hetki, että annan tälle lajille takaisin edes pienen osan siitä, mitä laji on vuosikymmenien aikana antanut minulle. Tehdään EM-kisoista 2021 yksi Suomen hienoimmista urheilutapahtumista!

MINUT SAA KIINNI: Lotta@nauravakoira.net



KUKA: Tatu Knuutila

MISTÄ: Espoosta

KUINKA ALOITIN SQUASHIN: Jarkki Jaakkola kaappasi päiväkodista minut ja siskoni kokeilemaan squashia. Sille tielle jäin...

PARAS LYÖNTINI: Kohdistuu takakentälle, koska sieltä niitä palloralleja rakennetaan!

NEUVONI SQUASHIA ALOITTELEVALLE TUTULLE: Rohkeasti mukaan! Kannattaa liittyä seuratoimintaan, koska sieltä löytyy ohjattua harjoittelua, treenikavereita - ja ylipäätään loistavia tyyppejä!

HALLITUSLUPAUKSENI: Edistän päätöksiä, jotka ovat kestäviä, reiluja ja rohkeita. Haluan, että squashista tulee "kokoaan suurempi laji".

MINUT SAA KIINNI: tatu.knuutila@gmail.com



KUKA: Raimo Yliranta

MISTÄ: Tuusula

KUINKA ALOITIN SQUASHIN: Syksyllä 1978, kun olin 13v. kuulin, kun Spede Pasanen oli käynyt esittelemässä squashia Järvenpään hallilla. Uteliaisuus heräsi ja löysin pelikaverin, Palanderin Reijon omalta luokaltani. Sieltä elämänmittainen matkani squashin parissa alkoi ja se jatkuu edelleen. Olen ollut miltei aina JSK:n (nykyään JSK Squash) jäsen. Ensimmäisten vuosien aikana HSRC:n Kalevi Koivula oli vahvasti mukana Järvenpään toiminnassa. Hänen opastuksessa ja hänen kannustamaan innostuin squashista todella paljon. Lukioaikana treenasimme ja pelasimme 7-10 kertaa viikossa.

PARAS LYÖNTINI: Takakentälle suuntautuvat lyönnit. Erikoisin lyönti on säkä-pysty-nikki, jolla yllättää sekä vastustajan että itsensä miltei aina.

NEUVONI SQUASHIA ALOITTELEVALLE TUTULLE: Ota yhteyttä liittoon tai lähimpään squashseuraan. Aloita starttikurssilla ja liity seuraan. Squash on yksilölaji, jota kannattaa harrastaa hyvässä seurassa.

HALLITUSLUPAUKSENI: Squash tarvitsee lisää harrastajia. Lupaan tällä toimintakaudella keskittyä tähän teemaan ja pyrin omalla toiminnallani vaikuttamaan pelaajamäärän kasvuun

MINUT SAA KIINNI: raimo.yliranta@hoppe.com

facebook twitter instagram email
Suomen Squashliitto ry

Valimotie 10  |  00380 Helsinki  |  Finland

Sait uutiskirjeen, koska kuulut squashseuraan tai olet muuten tilannut uutiskirjeen.

Lopeta tilaus | Unsubscribe
facebook twitter instagram email
Suomen Squashliitto ry

Valimotie 10  |  00380 Helsinki  |  Finland

Sait uutiskirjeen, koska kuulut squashseuraan tai olet muuten tilannut uutiskirjeen.

Lopeta tilaus | Unsubscribe
MailerLite