View in browser
Squashliiton Uutiskirje 5 / 2019
PÄÄKIRJOITUS 5 / 2019

Kausi on Potkaistu Käyntiin

Syyskausi on suomalaisessa squashissa parhaassa vauhdissa, mikä tarkoittaa Squashliiton toimistolle sitä, että ensi kauden suunnitelmat ovat jo pitkällä – tai ainakin pitäisivät olla. Ajattelin tässä pääkirjoituksessa avata vähän vuosisuunnittelua sekä siihen liittyviä lainalaisuuksia ja haasteita.

Vuosi 2020 tulee olemaan Squashliitolle valmistautumisvuosi vuoden 2021 EM-kilpailuihin. Tämä ei tarkoita sitä, että tulevana vuonna ei tehdä muuta kuin EM-suunnittelua. Näemme EM-kisat kuitenkin niin ainutlaatuisena mahdollisuutena squashin promoamiselle ja sen tuomiselle ihmisten tietoisuuteen, että valmistautuminen on tehtävä niin hyvin kuin mahdollista. Erona vuoden 2017 EM-kisoihin on se, että nyt olemme tienneet kilpailuista paljon pidempään ja sitä myötä pystyneet suunnittelemaan asioita paremmalla pieteetillä.

Avainasia promoamisessa on se, että mahdollisimman moni suomalainen näkisi ja kuulisi squashista kevään aikana, erityisesti kisaviikolla. Kirjaimellisesti meidän on pystyttävä tuomaan laji sinne, missä ihmiset ovat, sekä viestinnässä (TV, muu media) että toiminnassa. Neuvottelemme tässä vaiheessa muutaman toimijan kanssa siitä, että saisimme lasikentän pystyyn johonkin, missä ihmiset ovat valmiina. Katsotaan!

Perusvuosisuunnitteluun kuuluu luonnollisesti toimintasuunnitelman teko ja budjetointi. Näistä toimintasuunnitelma on meidän tapauksessamme helpompi tehtävä, vaikka uusittu strategia edellyttääkin myös toimintasuunnitelman melko radikaalia muuttamista. Budjetointi on toimintasuunnitelman sisällöstä riippumatta haastavampaa. Haastavaksi sen tekee se, että päätös suurimmasta tulonlähteestämme, OKM:n valtionavusta, tulee vasta ensi vuoden puolella ja sitä ennen on budjetti tehtävä. Tämä tarkoittaa sitä, että on tehtävä pari skenaariota, joista sitten valitaan se, minkä mukaan eletään, kun OKM:n tukisumma on selvillä. Ei siis riitä se, että mietitään valmiit säästökohteet, vaan meillä on oltava suunnitelma myös sille, että rahaa onkin enemmän käytettävissä, kuin ”realistinen” budjetti.

Toinen budjetointiin liittyvä haaste on, että Squashliiton vuosikulut ovat hyvin etupainotteiset. Tämä tarkoittaa sitä, että menoja on alkuvuodesta enemmän kuin loppuvuodesta. Niinpä, jos ensimmäisen neljän-viiden kuukauden jälkeen huomataan, että ollaan jäljessä budjettia esim. varainhankinnan kanssa, on sopeuttaminen loppuvuonna vaikeaa. Näin etenkin alkuvuoden kulujen arviointi on erittäin olennaista ja toisaalta on hyvä jättää loppuvuoteen jotain, josta voidaan säästää tarvittaessa.

Näistä haasteista huolimatta suunnitelma rahankäytölle on tehtävä ja luotettava siihen, että tarvittava tulorahoitus saadaan kasaan. Tässä reilun kahden vuoden aikana on ehtinyt huomaamaan sen, että oma varainhankinta, yksityisen rahoituksen hankkiminen, on äärimmäisen tärkeää ja siihen on laitettava vielä enemmän paukkuja kuin tähän mennessä. Toisaalta, tällä hetkellä näyttää siltä, että squashin harrastajamäärät ja sitä kautta lisenssien ja henkilöjäsenten määrät ovat kasvussa. Se auttaa myös Squashliittoa, sekä suoraan että välillisesti. Suuntamme on oikea, nyt vain pökköä pesään, jotta saadaan pyörä pyörähtämään isommin!

Mika Monto

Toiminnanjohtaja

Käänteiskulma


”NIIN ON, JOS SILTÄ NÄYTTÄÄ”

Tätä kirjoittaessani on maanantai, 28. lokakuuta. Perjantaina on marraskuun 1. päivä ja silloin ilmestyy tuore ammattilaisten PSA-ranking, kuten se ilmestyy joka kuun alussa. Mutta tämänpäiväinen tilanne riittää minulle hyvin. Asiat ovat Suomessa kääntyneet päälaelleen.

Suomi on kansainvälisessä vertailussa pärjännyt squashissa aivan yhtä hyvin kuin tennis ja sulkapallo, ellei paremminkin. Tennis ja sulkapallo nauttivat olympiastatuksesta ja squashia suuremmista harrastajamääristä. Mutta kun katsotaan maailman kärkeä, kaikissa näissä lajeissa on eri aikoina ollut enemmän tai vähemmän yksinäisiä suomalaistähtiä: tenniksessä Jarkko Nieminen ja Emma Laine, pienin varauksin myös Veli Paloheimo; sulkapallossa Pontus JänttiVille Lång ja Anu Nieminen. 

Squashin all-time TOP3-lista on Sami Elopuro (rankingin 6.), Olli Tuominen (13.) ja Tuula Minetti (14.). Ja haluan lisäksi mainita Pentti PekkasenJuha Raumolinin ja Nina Elopuron.

Uusi tilanne

Tämän hetken TOP3-lista näyttää tältä: Emilia Soini (59.), Henrik Mustonen (93.) ja Miko Äijänen(100.). 

Jos en ole väärässä, tämä on ensimmäinen kerta suomalaisen squashin historiassa, kun rankingilla mitattuna paras suomalaispelaaja on nainen, Emppa Soini. Minetillä oli kova ranking, mutta niin oli Elopurollakin ja he pelasivat samaan aikaan.

Miten tässä näin on päässyt käymään?

Menestysodotukset ovat Tuomisen lopetettua ammattilaisuransa - squashura toki jatkuu -  siirtyneet ehkä yllättäenkin naisten puolelle. Naisten kärki on kapea, mutta potentiaalinen; Soinin rinnalla Emilia Korhonen ja Riina Koskinen muodostavat naispelaajien kärkitrion. Älkää ymmärtäkö väärin, en millään tavoin aliarvioi tai unohda Mustosta, Miko Äijästä tai ketään muutakaan. Mutta kun ”niin on, jos siltä näyttää” ja nyt näyttää siltä, että suomalainen naissquash on nosteessa ja miessquash jossakin välitilassa, en oikein tiedä missä.

Heitän liiton suuntaan ehdotuksen: avatkaa jossakin kohtaa miesten kärkisquashin tilanne: Tuominen siis jätti kovimmat kentät, Miko Äijänen lähti Yhdysvaltoihin opiskelemaan ja pelaamaan (kova ja hyvä veto!). Mitä kuuluu Mustoselle, Matias TuomelleJami Äijäselle? Joskus tieto lisää tuskaa, mutta ainakin spekulaation määrä vähenee.

Kohti omia kisoja

Vuoden 2021 Suomessa pelattaviin EM-kisoihin on pitkä matka ja sitä ennen pelataan EM-mitaleista ensi vuonna Hollannissa. Ja kun puhumme joukkuekisoista, Eurooppa on tällä hetkellä oikea mittari niin mies- kuin naismaajoukkueemme kohdalla. Tilanne on sama kuin suomalaisessa yleisurheilussa, vertailtavissa oleva taso on Euroopassa, ei maailmalla.

Naisten maajoukkueemme on asettanut selkeän tavoitteen, jota kohti mennään: kotikisoissa Suomi saa mitalin. Se on konkreettinen tavoite, joka vaatii kovaa työtä, yläkanttiin pelaamista ja mahdollisesti vähän onneakin. Mutta tavoite on kirkas; pelaajat, valmennus ja joukkueenjohto ovat sitoutuneet tähän. Projektin nimi on #ROAD2HEL.

Mikä on miesten maajoukkueen tilanne? Mihin ollaan menossa, mitä tehdään? Tuominen on sitoutunut maajoukkueeseen pelaajavalmentajana, mikä on hieno juttu. Sen ympärille on hyvä rakentaa. Onko palikoita?

Tästä olisi kiintoisaa kuulla enemmän.

Jari Mether


Pikaiset ja lyhykäiset:
Suomen Squashliitto tiedottaa

Head Team kasvaa ja aktivoituu

Suomen Squashliitto teki kaksi vuotta sitten hienosäätöä sekä strategiassaan että käytännön maajoukkuetoiminnassa. Näiden johdosta entistä nuorempiin on satsattu enemmän ja tulevaisuudessa tätä linjaa tullaan terävöittämään entistä vahvemmin, jotta vuoteen 2024 asetetut tavoitteet (lueteltu Squashliiton strategiassa) tullaan täyttämään.

SSqL on tietoisesti aktivoinut alle 13 -ikäisten squashnuorten toimintaan ja ryhmään on otettu aiempaa suurempi määrä pelaajia, jotta ikäluokasta saadaan tulevaisuudessa nostettua aiempaa enemmän pelureita U15-ryhmään ja ikäluokan sisäisestä kilpailusta tulee kovempaa. Keväällä Anglo-Nordic lähti tukemaan U13-ryhmän toimintaa ja näin ryhmälle saadaan järjestettyä myös alueleirejä Jaffa Cupien yhteydessä. U13 ryhmä, joka tunnettiin aiemmin nimellä Nikkihiiret muutettiin samalla Head Teamiksi.

Kaudella 2019-2020 SSqL perustaa koko maajoukkuetoiminnan tueksi yhä nuorempien maajoukkueryhmän alle 11-vuotiaisista. Tästä on tarkoitus rakentaa ns. aloittelevan maajoukkuepelaajan ryhmä, jonka avulla harjoittelun tarkoituksenmukaisuus on parempaa jo alusta asti ja josta tämä pääsee jatkamaan nopeammin squashpelaajanpolkua eteenpäin kohti vanhempien ikäluokkien maajoukkueryhmiä sekä yläkoulujen ja Mäkelänrinteen squashryhmiä. U11-ryhmän valmentajaksi on valittu Porin pitkän linjan juniorimaajoukkuepelaaja Atte Stengård apunaan Tomi Niinimäki.


Suomen Squashliiton tulevia koulutuksia

SSqL kouluttaa kauden aikana useammalla tasolla ja tämän johdosta lähes kaikille on tarjolla jonkinlaista valmentaja- ja ohjaajakoulutusta. 21.-24.11.2019 järjestetään pitkästä aikaa tason 2 valmentajakoulutus Helsingissä Talihallissa. Euroopan Squashliiton (ESF) koulutusvastaava Michael Khan tulee vetämään nelipäiväisen kurssin Helsingin Talihalliin. Viimeinen ilmoittautuminen tähän koulutukseen on jo uutiskirjeen julkaisuvaiheessa mennyt, mutta seuraathan SSqL:n viestimiä seuraavasta 2-tason koulutuksesta. Kasvavan tarpeen johdosta Squashliitto järjestää eri tasojen koulutuksia nykyään aiempaa nopeammalla tahdilla.

Squashohjaajan kurssi (ns. Nollataso) järjestetään Mikkelissä Finnish Openin yhteydessä 1.-2.2.2020. Squashohjaajan kurssi antaa hyvät ja monipuoliset valmiudet aloittaa squashkoulu seurassa ja vetää harjoituksia aloitteleville junioreille. Lajin kannalta juuri tämä toiminta on sitä tärkeätä ruohonjuuritason toimintaa, minkä avulla laji saadaan voimaan paremmin ympäri maata. Ilmoittautuminen tähän tapahtuu Club Lockerin kautta. Squashliitto suosittelee seuroja tukemaan ja lähettämään potentiaalisia seuravetäjiä mukaan kurssille.

Tänä vuonna (helmikuussa 2019) ensimmäistä kertaa järjestetty mailapelien yhteinen valmentajaseminaari oli menestys ja sille puuhataan jatkoa. Ensi vuoden seminaari tullaan järjestämään 22.-23.2.2020 ja teemaksi on hiljalleen varmistumassa psyykkinen valmennus. Seminaari järjestetään yhteistyössä Suomen Valmentajat ry:n kanssa ja kutsu tapahtumaan julkaistaan tämän vuoden lopulla.

Suomen Squashliitto

facebook twitter instagram
Suomen Squashliitto ry

Valimotie 10, Helsinki
Finland

Sait uutiskirjeen, koska kuulut squashseuraan tai olet muuten tilannut uutiskirjeen.

Unsubscribe
MailerLite